Liljoja sinulle, kullannuppuni, K-13 Fang/Vanille

Rating: K-13
Disclaimer: En omista hahmoja enkä paikkoja, ne kuuluvat Square Enixille. Tekstin tapahtumat ovat pääni sisällä aiheutuneita.
Spoilers: Ei
Warnings: Pientä Yurin vivahdetta.
A/N: Tämä on tällainen lyhykäinen teksti. Ei ole parhaimpia tuotoksiani, mutta oli pakko saada kirjoitettua tämä enemmän tai vähemmän väkisin. Olisin halunnut tehdä pidemmän, mutta yhden päivän deadlinella ei oikein saanut sitä aikaiseksi.

Hyvää syntymäpäivää Afenille ♥ Tämä on sinulle.

-----------


Liljoja sinulle, kullannuppuni



Fang työnsi sormensa syvemmälle kuullakseen Vanillen huokailevan entistä lujemmin. Tytön reaktio oli juuri sitä, mitä vanhempi tältä odottikin. Musiikkia korville, tämä ajatteli ja hymyili leveästi. Hän lopetti. Van riuhtaisi Fangin lähemmäs, kietoi kätensä tämän kaulan ympäri ja suuteli oikein antaumuksella.
”Minä en kestä!” Vanillen suusta pääsi parkaisu. Tytön kasvot hohtivat punaisina, hiki valui selkää pitkin valkoisille lakanoille. Hänen lanteensa tekivät jonkinlaista pakonomaista liikettä. Hänen jalkovälinsä oli tulessa. Tunne oli niin sietämättömän hyvä. Miten toinen pystyikään aiheuttamaan tällaisen reaktion?
”Vastahan minä aloitin, Vanille” Fang sanoi viettelevään sävyyn ja lipaisi kielellään omia huuliaan. Jo pelkästään ajatuksesta Vanille inahti ja tunsi kostuvansa lisää.

Fang oli aivan uskomaton käyttäessään kieltä.

”Kaipasin sinua niin”



*

Aurinko.

Fang sipaisi tyttönsä poskia hellästi. Toinen vielä nukkui sikeää untaan, tämän hiukset tuoksuivat unelta, ne laskeutuivat kauniisti avonaisina kehystäen nuoremman tytön kasvoja. Viimeöinen selvästi teki tehtävänsä, Fang sai aamulla puuhata rauhassa ilman, että koko ajan tarvitsisi pelätä Vanillen heräämistä. Raaskiiko tuota pientä nyt edes herättää, nainen ajatteli katsellessaan toisen suloista tuhinaa.

Aamu oli varhainen vielä. Ulkona helmeili huurteesta sulaneet vesipisarat, oli ihanan raikasta. Kesä oli hiljalleen tuloillaan. Ikkunan ollessa raollaan sisään tuli kostean raikas, kevyt ilmavirtaus.

Vanhempi oli ollut jo hereillä useamman tunnin. Hän halusi pitää huolen siitä, että tästä aamusta tulisi paras herätä, mielellään ikimuistoinen. Hän jätti toisen vielä nukkumaan palatessaan keittiöön.

Haluan herätä aamulla vierestäsi ja huomata, ettet ole jättänyt minua.

Fang ei ollut tunnettu keittotaidoistaan, joten siihen oli hyvä varata hieman ylimääräistä aikaa. Ainoa, mitä hän osasi tehdä, oli nylkeä saaliinsa nahoistaan ja heittää nuotion päälle kärventymään. Kiettäminen, saati leipominen ei muulla tasolla ollut hänen vahvinta alaansa. Hän söi, jos oli pakko ja teki senkin mahdollisimman yksinkertaiseksi. Yksin asuessaan hän vähät välitti siitä, saiko hän tarpeeksi vitamiineja, proteiineja ja muuta hässäkkää.

Fangin saali oli yhä valkoisissa jauhoissa, niitä oli jo varmaan makuuhuoneessa asti. Vain paria tuntia aiemmin nainen oli repinyt hiuksiaan ja kironnut taitamattomuuttaan lepomisen suhteen, onnistuen kaatamaan puoli pussia jauhoja päällensä. Miten leipominen voi olla niin hankalaa?
Hiljaa sisimmässään hän kiitti onneaan, ettei hänen kohtalokseen ollut koitunut joutuminen kenenkään henkilökohtaiseksi ”kodin hengettäreksi”. Hän ei nyt vaan sattunut olemaan sellaista tyyppiä. Ja se, ken uskaltaa väittää, että nainen ei pärjää yksin ilman miestä..
Fangin ajatukset lähtivät harhailemaan turhan kauaksi aiheesta.

Nyt kaikki oli kuitenkin viimein valmista, tämä ajatteli asetellessaan oranssia marsipaanikuorrutusta pienen rähjääntyneen kakun peitoksi. Onnekseen hän löysi marsipaania keittiön kätköistä, kermavaahdosta oli tullut niin kökköistä voita, että se jos mikä olisi pilannut kakun lopullisesti. Fang asetteli vielä muutaman marengin kehystämään yhdeksäätoista kynttilää. En enää ikinä leivo kenellekään mitään, jos tämä ei kelpaa, nainen mutisi itsekseen.

Mielestäni liljat ovat maailman kauneimpia.

Liljat! Fangin vatsassa muljahti ikävästi. Hän oli melkein unohtanut ne, tai itse asiassa unohtikin, nimittäin ulos kylmyyteen. Tämä ryntäsi parvekkeelle ja pelkäsi kukkien käyneen kalpaten. Fang repäisi käärön auki nähdäkseen, oliko mokoma kukka jo jäätynyt kuoliaaksi. Onneksi tämä päivä ei ole kuin kerran vuodessa, nainen ajatteli itsekseen avatessaan rapisevaa paperia. Liian paljon muistettavaa.

Fangin onneksi liljan nuput näyttivät kuitenkin olevan ihan kunnossa. Sen oikeastaan näkisi vasta parin päivän kuluttua. Epäonnekseen Fang sattui hetkeksi unohtamaan parvekkeen sijaitsevan suoraan Vanillen selän takana.

”Fang?” toinen katsoi polvillaan olevaa uteliaana , samalla haukotellen ja silmiään hieroen. ”Mitä sinä teet?”
Kylmä hiki valui Fangin otsaan. Kiinni jäin, hän ajatteli turhautuneena. Kaiken piti olla valmista, ennen kuin toinen heräisi. Hän myttäsi nopeasti paperin takaisin kukkien päälle, nousi ylös ja rykäisi.

”Sinun pitäisi vielä nukkua” hän sanoi tyynenä yrittäen pitää parvekkeen lattialla olevaa paperiläjää näkymättömissä. Turha toivo taisi sekin olla. Vanille katsoi Fangia kummaksuen.
”Ei täällä voi nukkua jos sinä riehut!” tämä naurahti ja kietoi kätensä Fangin lantiolle. Hän nousi varpailleen antaakseen tälle suukon.
”Sinulla on jotain valkoista naamassasi” Vanille naurahti ja pyyhkäisi sen pois. Fang hymähti.
”Niin.. mennään juomaan teetä” tämä lopulta sanoi ja ohjasi Vanillen keittiöön. ”Täällä on vähän sotkua..”

Ai vähän. Vanillen leuka valahti välittömästi lattiaan. Joka paikassa oli mahdottomat läjät tiskiä, keittiössä leijui valkoinen jauhopilvi. Vasta nyt Fang tajusi myös, miten hirveään kuntoon oli pienen yksiönsä keittiön saanut. Hyvä jumala sentään..

Vanille säntäsi avaamaan keittön ikkunaa. Suurin jauhopilvi laantui hetkessä ja Van tajusi katsella ympärilleen.
”Mitä ikinä sitten oletkaan tehnyt, älä kuvittelekkaan että minä tiskaan tämän – Fang?” tytön lause jäi kesken huomatessaan pöydälle ilmestyneet pirteän värisen kakun. Fang sen sijaan oli kadonnut kuin ninja pimeään yöhön.
”Fang?” Vanille oli hetken pyörällä päästään. Ei olisi saanut nousta niin äkkiä sängystä, tyttö ajatteli, kun huomasi olevansa hieman sekaisin.

Onko tämä yhä unta vai olenko hereillä?

Vanille riensi takaisin makuuhuoneeseen.
”Jos menen takaisin sänkyyn ja nukahdan niin ehkä sitten---”
Vanillen ajatuksia keskeytettiin tänä aamuna kertaheitolla.

Tyttö hölmistyi. Hänen yöpöydälleen oli ilmestynyt puhtaanvalkoisia liljoja! Fang, sinä muistit! Vanille ajatteli riemuissaan. Vai hetkinen, oliko tänään vielä se päivä? Mikä kuukausi nyt on? Vanille havahtui ajatuksistaan seuraavaksi vasta huomatessaan, miten hänen takaansa kietoutui kaksi kättä ja korvaan kuului lempeä kuiskaus.

”Liljoja sinulle, kullannuppuni” Fang suukotti Vanillen korvaan. ”Hyvää syntymäpäivää”

Voinko tiivistää palautteen tuohon lauseeseen? ;D

Liljoja. Jotenkin liljat ovat tässä yhteydessä varsin mielenkiintoinen ajatus. Siis jo ihan siksi, että yurihan tarkoittaa liljaa ja myös tyttörakkautta, joten siinä mielessä on kiva ajatus yhdistää ne tähän tarinaan.

Mutta luulen, että ne liljat eivät sanaleikkien vuoksi olleet mukana kuitenkaan.

Sinä muistit ja muistutit. Kiitos, tällaiset lahjat vetävät sanattomiksi. Tuijotin näyttöä aika kauan, että sain kirjoitettua ylipäätään yhtään mitään. Ihana ja kaunis ficci.

Voin muuten hyvin uskoa, että Fang ei loista keittiössä. Jotenkin tuo yrittäminen oli todella suloista. Hän taitaa tosiaan välittää Vanillesta, kun jaksaa yrittää sellaistakin, mitä ei todellakaan koe omaksi vahvuudekseen.

Noin, tuo oli se järkevähkö palaute, jonka sain aikaan. Sitten voimme palata siihen osuuteen, jossa pomppisin ympäri kämppää riemusta soikeana, jos en olisi kuumeessa ja liian huonovointinen tehdäkseni niin.

Kiitos, kiitos ja kiitos. Tämä oli aivan ihana. En osaa pukea ajatuksiani sanoiksi, ainakaan niin, että niistä saisi kukaan tolkkua. Vanille, Fang, kaikkea ihanaa ja valkoisia liljoja. Purrr ♥

Kyllä, tämä oli aivan ihana syntymäpäivälahja. Sanoinko jo ihana? Aivot lyövät tyhjää enkä keksi mitään parempaa sanaa. Siis ihana. Itkettävän ihana suorastaan. En oikeasti pysty sanomaan mitään järkevää.

Valkoisia liljoja, sinä muistit ♥

Kiitos!

... Nyt mä menin vuorostani sanattomaksi. XD

Aaw. ;____;

Ihanaa että tykkäsit ! Mulla on pyöriny tuo jonkin verran jo mielessä. Ei oikein meinannu saada aikaiseksi.. Mutta sitten tänään tuli sellainen, että ei perhana, pakko se on saaha ! Niinpä vähän sitten otin itseä niskasta. x)

Noh sen verran voin sanoa, että ensin liljat tuli mukaan siitä, kun omalla pöydällä sattuu olemaan niitä ja kieltämättä tieto siitä, että lilja tarkoittaa myös yuria.. Ei voinut olla lisäämättä Lisäksi liljat on jotain niin ihania. ♥ Mutta mietteissäsi on ihan perää, kyseessä on myös pienimuotoinen sanaleikki.

Ja tietty muistan sun synttärit ! Mä en osaa jotenki olla unohtamatta synttäreitä. x)

Voi, sinäkö sielä oot ihan kipiänä ! 8< No olipa silläkin ajoitus. Koitahan parantua siellä ♥ täältä saat vähä positiivista energiaa.

Kiitos itsellesi tosi paljon. Oikeesti liikutuin! Pelkäsin hirveenä että se on iha huono teksti kun se on tämän päivän aikana syntynyt. ^^'

*halipus*♥

No, ei tosiaan ole huono! Älä suotta sellaisia kuvittele.

Joku onnekas on saanut liljoja x) Nättejä ovat ja oikein ihania. Itse ei tule kukkia kotiin ostettua, mutta jos jotain ostaisin, niin ehdottomasti liljoja.

Mutta niin, kaiken kaikkiaan ihana ficci liljoineen päivineen. En osannut yhtään odottaa mitään tällaista x) En kuitenkaan ajatellut, että unohtaisit, en tarkoittanut aiemmalla kommentilla sitä. Toivottavasti siitä ei tullut sellaista vaikutelmaa.

Kipeänä olen juu. En paljoa yleensä sairastele, mutta tokihan sitä syntymäpäivän kunniaksi pitää. Onneksi hoidin juhlimisen alta pois jo eilen, niin siinä mielessä mitään vahinkoa ei päässyt syntymään.

Kiitokset myös energiasta, välillä näinkin päin ;D *halipus* sinullekin, mutta älä saa tartuntaa ^^; ♥

Heh, kiva kun tykkästi ! x)

Niinpä. Jouluaattona ne sain ja ne on just näteimmillään nyt. ♥ Uskomattoman nätti kukka.

Mwahaha, tuli selvästi hieman yllätyksenä sulle xD Hyvä vain~

Niinjoo unohdin kommentoida tuohon Fangin kokkaushommaan. Sitä ei vaan osaa kuvitella keittiöhommissa. Fang on just sellanen "Keitän vedenkin pohjaan"-tyyppinen kotiäiti. X''D Ei vain yksinkertaisesti ole sen juttu. Omasta mielestä oli sitten huvittava pistää se tekemään Vanillelle kakku. X'D

Nojoo, tosi hyvään aikaan tuli sun kipeily. XD voi raasu. Toivottavasti pian helpottaa ! Mullaki ollu vähä flunssaa.

♥

Heh, juu, yllärinä tuli x)

Fangista ei tosiaan saisi kunnon kotirouvaa tekemälläkään, mutta juurikin siksi tuollainen kohtaus onkin niin hellyyttävä ja toisaalta romanttinen. Yritystä ainakin on ja ajatushan on tärkein ^^

Eiköhän tämäkin köhä aikanaan ohi mene. Koitahan sinäkin parantua ^^

Jeh, olet oikeassa (: Se on liian seme keittiöön, tai jotain.

Juu, yritetään ! Kaikkia vitamiinia nassuun. Käväisempäs huomenissa lukemassa tuon uusimman DSS:n, tänään se vähän jäi~

Oli kyllä mahti teksti paria typoa lukuunottamatta :)

Ei yhtään mitään valitettavaa. Just sopiva pituuskin tässä. Häiritsi vaan että tää taitaa olla jokseenkin AU?
Fang X Vanille on kyllä paras paritus kolmessatoista :D Ja kiva kun tällä parituksella on nyt enemmän kannatusta tällä sivustolla 8)

Hahmot oli ihan luonnollisia :)

Tosi hyvä ficci.

Kiitos paljon kommentistasi.

Niinno, onhan se vähän AU, kun ovat nuo molemmat hengissä vielä Vanillen 19-vuotissynttäreinä. x) Vai tarkoititko jotenkin muulla tavalla?

Mukava kuulla että tykkäilet, Van ja Fang on kyllä edotonta söpöilyä ♥
Kiitos paljon !