you're faking a smile with the coffee

[John Fani]

Jepha huokaisee ja pyöräyttää silmiään kyllästyneen oloisesti. Kukkakimppua heilutellen mies kävelee hetken aikaa naisen vierellä sanomatta mitään. Normaali sanavalmius on hävinnyt jonnekin ja Jephan pitää miettiä, mitä sanoisi seuraavaksi. Sillä kuten hän on jo huomannut, nainen ei anna periksi. Jollain taktiikalla tämä on kuitenkin saatava muuttamaan mielensä.
"Naiset.." Jepha puuskahtaa lopulta. Eihän hän voisi vain tunkea rahoja takaisin naisen laukkuun. Vai voisiko? Ei. Ostoskeskusta katseellaan mittaillen mies miettii eri vaihtoehtoja, kunnes saa lopulta älynväläyksen.
"Tehdäänkö niin, että kävellään noista ostarin ovista siään kuin vanhat kaverit ikään, unohdetaan tää kiistely ja mä ostan näillä rahoilla sulle jotain kivaa? Ihan vaan sen takia, koska oon tuhlannut sun aikaas jo melkoisesti." Kukapa nainen ei voisi vastustaa pientä shoppailua jonkun muun maksaessa? Tosin nämä Jephan kourassa olevat rahat ovat hänen mielestään tämän naisen, mutta kuitenkin. Neiti on päättänyt, että ne ovat Jephan joten käytännössä katsoen molempien pitäisi olla tyytyväisiä miehen ehdotukseen. Ellei tämä nainen nyt huonoksi onneksi sitten satu olemaan todella periaatteellista tyyppiä. Jepha toivoo sydämensä pohjasta, ettei ole. Hän ei nimittäin halua ottaa vastaan mitään tältä naiselta. Tai keneltäkään muulta naiselta. Mikäli neiti kieltäytyy ehdotuksesta, Jepha ei tiedä mitä tehdä. Jos nainen taas hyväksyy ehdotuksen, Jepha tajuaa joutuvansa viettämään sitten vielä lisää aikaa hänen kanssaan. Mutta tuskin muutama hetki vahingoittaa miestä kovinkaan pahasti. Ja sitäpaitsi jos Jepha on ostoskeskuksessa, hän ei voi samaan aikaan olla isänsä ja äitipuolensa luona juhlistamassa yksivuotishääpäivää, mikä ei luultavasti ole suurikaan menetys. Sen ymmärtäessään mies hymyilee tyytyväisenä.

[Fennella]

miehen puuskahdus saa cindan tuhahtamaan ja pyöräyttämään silmiä aurinkolasien takana. jos mies oli tuota mieltä, niin cinda voisi aivan vastaavasti puuskahtaa 'miehet', mutta kerrankin nainen päätti olla viisaampi ja jättää kiistelyn väliin asiasta, johon ei kuitenkaan koskaan löytyisi ratkaisua. molemmat pitäisivät oman kantansa ja puolustaisi omaa sukupuolta henkeen ja vereen. cinda oli kuitenkin liian kyllästynyt puolustelemaan itseään tai tekemisiään, ettei hän jaksanut kommentoida. lähinnä hän tahtoi vain ulos tästä sopasta ja olla rauhassa. raha oli nyt pienen murhe elämässä, vaikka kieltämättä siitä tuntui tulevan vain isompi murhe, sillä tuon kolhitun auton omistaja oli harvinaisen sitkeää sorttia.
kuullessaan miehen ehdotuksen, cinda seisahtuu kuin seinään ja käännähtää miestä kohti. tuo kuulosti hieman siltä kuin mies yrittäisi jollain tapaa ostaa cindan ulos sotkusta. tosin cindahan sotkun oli aiheuttanut, joutunut korvausvelvolliseksi ja maksanut jotakin korvaukseksi. nyt mies kuitenkin tahtoi käyttää nuo rahat cindaan. ajatus oli oikeastaan aika houkutteleva. uudet kengät tai muutama uusia vaate ei olisi ollenkaan pahitteeksi ja shoppaillessa sitä aina unohti ikävät asiat kokonaan. yhtälössä oli vain pieniä muttia, kuten tuo mies sekä rahat, joidenka omistajaa oli tässä tilanteessa vaikea määrittää. cinda oli jo melkein myöntymässä ehdotukseen, mutta tyytyväinen hymy, joka oli noussut miehen kasvoille, sai cindan mutristamaan suutaan ja pyörtämään päätöksensä.
"mitä sä oikein haluat musta?"
cinda sähähtää miehelle kulmien rypistyessä aavistuksen ja huulien jäädessä mutruun. nainen oli yhtä aikaa sekä kiukkuinen että puolustuskannalla, sillä jokin tässä kuviossa nyt ei ollu aivan niin kuin piti. sokeasti luottaminen ei varmaankaan ollut erityisen viisasta, varsinkaan tälläisissä olosuhteissa.
"miks mä haluaisin sulta jotain? sä oot mies, enkä mä edes tiedä sun nimeä."
cinda tuhahtaa äänellä, joka kertoi kyllä mitä mieltä hän tätä nykyä miehistä oli, eikä tätä sävyä voinut erityisen kunnioitusta osoittavaksi nimittää, vaikka viimeiset sanat tulivatkin melkein periksi annetulla äänellä. omien sanojen maistelu oli saanut naisen harkitsemaan asiaa uudelleen. miehen kanssa shoppailemisessa oli aina hyviä puolia ja ehkä cinda saisi tahtonsa läpi lopulta, kun hän vähän pidemmän aikaa olisi manipuloinut ja käyttänyt varsin viattomia konsteja hyväkseen. myöntymistään asiaan neiti ei kuitenkaan näyttänyt millään lailla. kasvot olivat vain tiukat ja vastauksia vaativat.

[John Fani]

Jepha seisahtuu myös naisen pysähtyessä yllättäen. Rennosti mies kääntyy juttukumppaninsa puoleen ja katsahtaa tämän mutruhuulia, jotka eivät taaskaan luvapaa helpointa tietä. Mitäkö hän haluaa naisesta? Ei mitään. Tai oikeastaan haluaa, eroon tästä. Sitähän Jepha ei tosin tohdi ääneen sanoa, vaan kuuntelee tyynesti tämän loputkin sanomiset.
"Noo.. muotoillaanko asia vaikka näin. Haluan ostaa sulle kivoja vaatteita ja kenkiä. Joten oikeestaanhan en sillon halua mitään susta, haluan jotain sulle." Jepha nyökäyttää päätään vahvistukseksi sanojensa perään. Ja samantien mies jatkaa:
"Miks sä haluaisit jotain multa? Ehkä just siksi, että oon mies, jonka rahavaroja sulla on mahdollisuus tuhlata? Ja jos se nimi on niin tärkeä, niin nimi on Jepha Brosh, hauska tutustua neiti..?" Puheensa aikana Jepha työntää aurinkolasit hiustensa sekaan, siirtää kukkakimpun vasempaan käteensä ja ojentaa vapaaksi jääneen oikean kätensä naiselle. Olikohan oikean nimen kertominen viisasta? Jos tässä naisessa on yhtään Moiraa, tämä penkoisi jostain miehen numeron ja soittaisi hänelle jonkin typerän tekosyyn varjolla vaatien samalla uutta tapaamista. Sen jälkeen Jepha saisi taas tuhlata naiseen pienen omaisuuden, minkä jälkeen nainen kyllästyttyään häipyisi ja näin tämä olisi tehnyt täydelliset moirat. Kulmiaan kurtistaen mies häätää ajatuksensa kauemmaksi. Nyt ei ole oikea aika maalata piruja seinälle ja katua tekemisiä. Tehty mikä tehty. Mitä hemmettiä hän oikein jää taas jauhamaan asioita useaan kertaan mielessään? Jos naisesta paljastuu jossakin vaiheessa jotain moiramaista, Jepha päättää olevansa kykenevä juoksemaan karkuun.

[Fennella]

cinda rypistää kulmiaan miehen selitellessä asian todellista laitaa eri tavalla kuin aiemmin. no, eipä kuulostanut hullummalta, vaikka vieläkin cindasta tuntui kummalta, että mies halusi hänelle jotakin. cindahan miehen auton oli kolhinut, eikä suinkaan toisinpäin. mutta vaikka kolhittu auto olisikin ollut cindan, olisi neiti silti yhtä epäileväinen miehen tarjouksen suhteen. nainen ei kuitenkaan kerkeä tyrmätä ehdotusta uudelleen, kun mies jo jatkaa puhettaan. neidin kulmat rypistyvät lisää miehen sanojen myötä ja paino valahtaa kokonaan toisen jalan varaan käden noustessa lonkkaluun päälle. minä mies häntä oikein piti? kaikkien vastaan tulevien enemmän eli vähemmän herrasmiesten tilien tyhjentäjänä? miesten hyväksikäyttäjänä rahallisesti? tuosta kaikesta cinda oli päättänyt päästä eroon, eikä siis todellakaan sortua sellaiseen - ainaakaan kun kyse oli tuntemattomasti miehestä. hieman laimennut tuohtuminen alkoi nostaa taas päätään ja sen saattoi havaita aavistuksen siristyvissä silmissä, tosin naisella oli edelleen aurinkolasit päässä. cinda vilkaisee miehen ojennettua kättä, mutta nopean harkinnan jälkeen päättää olla tarttumatta siihen. katse nousee mieheen ja viileä kohteliasta hipova hymy nostattaa aavistuksen suupieliä.
"curtis."
cinda tokaisee melko tylysti esitettyyn kysymykseen, eikä edes harkitse etunimen kertomista. toki miehellä oli jo neidin etunimi lapussa, jonka tämä oli tunkenut taskuun, mutta se oli täysin sivu seikka. hän olisi tuolle neiti curtis, eikä sinun kauppoja tulisi ainakaan näillä näkymin.
"ja tästä tutustumisesta on hauskuus kaukana, brosh. mä en halua sulta mitään just siks, että olet mies, joten yritäpä keksiä parempia perusteluja."
cinda ilmoittaa tavoitellen kiukkuisen sijasta arvovaltaista ääntä, mutta ei oikeastaan pääse eroon kiukustaan. käsi heilahtaa hieman ilmassa turhaantuneen oloisena, mutta nopeasti molemmat kädet pyörähtävät ristiin neidin vatsan päälle.
"miks sä haluaisit jotain mulle?"
cinda esittää vielä lisä kysymyksiä pientä ivaa uteliaassa äänessä. oikeastaan neiti tahtoi tietää mihin kaikki tämä johtaisi ja pienen pieni suunnitelmakin alkoi muodostua päässä valmiiksi. ehkä hän todellakin saisi vielä haluamansa ja aivan helposti. ehkä suunnitelma repisi molempien osapuolten hermoja, mutta cindaa ei huolettanut se seikka enää lainkaan. hermot olivat jo muutenkin kuluneet loppuun.

[John Fani]

Jepha laskee käden takaisin sivulleen huomatessaan, ettei naisella ole mitään aikomustakaan tarttua siihen. Mies vastaa toisen viileän kohteliaaseen hymyyn kohottamalla itsekin toista suupieltään paljastaen hymykuoppansa.
"Curtis.. aika hauska etunimi naiselle." Kyllähän Jepha tietää naisen esitelleen itsensä sukunimellä, mutta ainahan sitä saa olla vähän ärsyttävä, jos vastapuolikin kerran on. Neiti Curtisin ilmoittaessa, ettei tutustuminen ole ollut mitenkään hauskaa, Jepha ei voi olla naurahtamatta huvittuneesti.
"No, ehkä se oli pienoinen valkea valhe, mutta uskon, että tää tästä vielä hauskaksi muuttuu, jos vaan antaisit itselles luvan viettää laatuaikaa shoppaillen. Ja mikäs sulla on miehiä vastaan? Oonko mä tehnyt sulle tietämättäni jotain pahaa vai onko poikaystävä kärttyisällä tuulella?" Miehen äänensävy on huvittunut, voi melkein nähdä, miten hän nauttii tiedosta, että nainen on hänen takiaan kiukkuinen. Jepha tietää olevansa ehkä hiukkasen ilkeä, mutta minkäs mies luonnolleen voi. Hän alkaa ajattelematta nyppiä yhdestä kimpussa olevasta kukasta terälehtiä pudotellen ne aina yksitellen maahan. Kun kukka on lopulta ilman terälehtiä, Jepha kohottaa katseensa takaisin neiti Curtisiin.
"Jos mä nyt puhuisin ihan suoraan ja rehellisesti, sanoisin, että koska oon tottunut ostamaan naisille kaikkea ja oon jo oikeestaan melko rutinoitunut siihen. Mutta koska oon kuitenkin edes vähän herrasmies, sanon, että oon tuottanut sulle niin paljon mielipahaa, että haluun korvata sen ostamalla sulle jotain." Jepha tietää liioittelevansa, mutta hän alkaa olla jo sen verran kyllästynyt koko sananvaihdosta, että uskaltaa käyttää raaempaakin kieltä saadakseen naisen lopettamaan soutamisen ja huopaamisen ja päättämään lähteekö ostoskeskukseen hänen kanssaan vai ei.

/-/Tiiätkö, tökkii tosi pahasti. Viimenen kerta kun pidän näin pitkän tauon tällä roolimisesta -_- /-/

[Fennella]

cinda tuhahtaa miehen sanoille nimestään ja kääntää katseensa pois miehestä suoraan sivulle. neitiä ärsytti suunnattomasti tuollainen viisastelu, sillä broshille oli varmasti selvää, että cinda oli esittäytynyt vain sukunimellään. muutahan mies ei tarkalleen ottaen ollut edes kysynyt, mutta cinda aikoi astua hiuksen halkomisesta syrjään ja antaa broshin vain viisastella yksinään. katse palaa kuitenkin hitaasti epäuskoisen pyörityneenä takaisin mieheen tämän jatkaessa puhettaan laatuajasta ja kärttyisistä poikaystävistä. epämiellyttävä todellisuus muistui taas mieleen ja pahan olon aalto pyöräytti cindan vatsan sisäisesti ympäri. neiti iskee hampaat alahuuleensa ja puristaa vatsan päälle ristityt kädet tiukemmin itseään vasten. cinda ei todellakaan aikonut purkautua tuntemattomalle miehelle pahasta olostaan, eikä näyttää, että sanat olivat osuneet jonnekin minne niiden ei olisi tarvinnut osua. kielen päälle oli jo kylmiä sanoja ja silmistä sinkoili jääpuikkoja, mutta onneksi aurinkolasit pitivät myös jääpuikot poissa. cinda hellittää hieman otettaan omasta vatsastaan ja tuhahtaa ääneen.
"jos sä kerta oot rutinoitunu ostelemaan naisille, niin mitähän ne kaikki sun naises tykkää, kun sä ostelet mulle jotain? mä en nimittäin kuulu niihin."
cinda sanoo rauhallisesti, mutta hyvin kireän kiukkuisella äänellä. kädet tipahtavat rististä alas vartalon viereen ja toinen käsi käy nostamassa olalla olevaa käsilaukkua paremmin ylöspäin. samainen käsi heilauttaa hiukset laukun alta pois ja nostaa sitten aurinkolasit pois silmiltä.
"ainiin, mutta sä oot herrasmies! tottakai laatuajan vietto sun kanssa kuulostaa tosi hyvältä."
cinda sanoo painottaen joitakin sanoja hyvin ivallisella äänensävyllä. petollisen nätti hymy nousee muuten kireille kasvoille ja jäätä tihkuvat silmätkin saavat hymyn häiventä, vaikkei se erityisen aitoa ollutkaan. neiti heilauttaa hieman aurinkolaseja ilmassa, vilkaisee autoaan ja palauttaa sitten jo hymyttömiksi muuttuneet kasvot broshiin päin.
"odota hetki."
nainen käskee terävästi ja astelee sitten vastausta odottamatta ne muutamat metrin takaisin autolleen. alfa romeon vilkut välähtävät, kun cinda avaa lukitut ovet ja lopulta auton oven. hän kumartuu auton sisälle, työntää avaimet virtalukkoon saadakseen virrat autoon päälle. sen jälkeen cinda avaa hieman jokaista sähköikkunaa estääkseen koiransa kuolemasta kuumuuteen. avaimet löytävät sitten taas tiensä cindan käteen ja ovi pamahtaa kiinni lukkiutuen samantien. cinda palaa aurinkolasit kädessään jephan luokse, pysähtyy miehen lähelle ja antaa painonsa valahtaa kokonaan toisen jalan varaan vilkaisten hieman kärsimättömästi ostarin suuntaan.

(( hyvä juttu, koska mullakaan ei meinaa oikeen nyt sujua. :D ))